Nebraska!

Perjantaina lähdettiin aamulla yheksän aikaan kohti Nebraskaa. Tietenki melkein tunnin myöhäs sovitusta ajasta, mutta se nyt ei oo mitään uutta haha. Matka kesti noin yheksän tuntia plus tauot. Se meni kumminki yllättävn nopeeta hyvässä seurassa :)

                                                                  Neljäs osavaltio!

                           Kansasissa pysähdyttiin Lindsborgissa. Se on sellanen Swedish town.

                                      Bongattiin Scandinavian gift shop ja Suomikamaa!

Ostin pari pinssiä,läkerol-askin ja salty fishejä nam! Ostin myös sellasen hauskan huulirasvan, jossa oli suomen lippu ja siinä luki et "Kiss me I am Finnish". Niin ja tietenki suklaajoulukalenterin :))

 Lounaaksi syötiin köttbullesmörgås. Se oli niiku limppu jonka päällä oli salaattia ja lihapullia. Toimii! :D

                     David haasto mut johonki peliin, missä en sitte ollu kumminkaa kovin hyvä...

                                                                    Viides osavaltio!

Ku päästiin perille oli jo pimeetä. Vastaanotto oli tosi lämmin ja Hillaryn isovanhemmat oli tosi mukavia. Hillaryn mummo oli valmistanu meille illallisen. Se oli kyllä nähny selvästi vaivaa sen eteen. Sen jälkeen ei tehtykää mitää kovin ihmeellistä. Oltiin niin väsyneitä, että mentiin aika aikasin nukkumaan.

Lauantaina päätettiin mennä ratsastamaan. Aluksi jännitti vähä, koska en oo pahemmin ratsastanu. Kerran Merikarvian serkkujen ponilla oon tainnu kokeilla :D Olin kuulemma niin "natural", mutta en ny sitte tiä...En kumminkaa tippunu kyydistä, mikä on ihan plussaa. Mun hevosen nimi oli Cody. Se oli kiltti heppa, mutta välillä vähä innostu liikaa, ku Nick-hevonen lähti juoksemaan niin tietenki senki piti matkia sitte... Oli kyllä hauskaa! :)

Cody :)

Sain ehkä parhaimmat naurut ikinä! Hillaryn Luther-hevosella oli joku ongelma, koska se piereskeli koko matkan. Nauroin melkein vedet silmis :DD

Tollasten myllyjen avulla saatiin vettä karjalle. Noi Sandy Hills alueet on kuuluisia niiden puhtaasta vedestä.

Sen jälkeen Hillaryn serkku tuli 4-vuotiaan poikansa kans käymään. Sen mukaan puhun hassusti... Kiitti! :D Se vaan rupes nauramaan ku selitin, että en oo paikallinen vaan tuun Suomesta.

Sunnuntaina mentiin Hillaryn isovanhempien kirkkoon. Se oli joku Presbyterian-kirkko. Muistutti aika paljo luterilaista kirkkoa. Joku virsi tais olla sama. Sen jälkeen syötiin päivällistä Hillaryn kahden sedän ja niiden vaimojen kanssa. Juteltiin kaikenlaista ja ne kyseli Suomesta. Välillä oli kyllä vähä tylsää, ku noista vaaleista on mun mielestä jo jauhettu aiva tarpeeksi :D

                                                                     Baby cows <3

                         
Niillä ei ollu tuola ollenkaa sellasta kunnan/ kaupungin kaatopaikkaa. Koska kaikilla on niin paljo lääniä, jokasella on oma "kaatopaikka" :D No ei siinä, kyllä sielä tilaa tollaselle kamalle oliki. Sielä oli kaikkee rojua. Toiki auto oli melki 100 v.

Maanantaina lähdettiin takasi Oklahomaan. Tiistaina piti mennä taas kouluun. Ärsyttävää ku on hetken pois niin sitte pitää tehdä rästitöitä... Nyt mulla on kiva flunssa päällä, minkä David mulle tartutti,koska se kärsi siitä Nebraskas. Ku heräsin keskiviikkona mun pää tuntu painekattilalta nuhan takia. Kurkku oli kipee ja muutenki veto poissa. Hillary kiikutti mulle kasan vitamiineja ja muita litkuja. Päätettiin et meen kouluun kumminki ja oon kolme ekaa tärkeintä tuntia ja sit se tulee hakeen mut ennen ruokaa. Täälä on niin outoo ku kaikki on niin tarkkaa. Suomes saa vaan tyyliin kävellä ovesta pihalle et joo meen kotiin oon kipee. Tai korkeintaan mennään terkkarin kautta. Täälä Hillaryn piti tulla kirjaan mut pihalle koulusta allekirjottamalla jonku paperin. Kuulemma tarvis viä jonku lääkärin kirjottaman todistuksen, mut Hillary lupas soitella vielä kouluun. En tiedä vielä meenkö kouluun huomenna. Jää nähtäväksi. Toivottavasti tää menis pian ohi!

Homesickness...

Aika katkeransulosta ku tuntuu, että kaikki menee niiku meille Inton vaihtareille sanottiin Helsingin valmennusleirillä :D Meitä käskettiin varautuun siihen, et aluksi kaikki on niin mahtavaa ja hienoa eikä edes ehdi miettiä kotia ja Suomea. No nyt alkaa tää "alkuhuuma" sitte haihtua ja koti on ollu yhä enemmän mieles... Välillä kaipaa niin monia asioita Suomesta. Mulla on ikävä perhettä, kavereita ja sitä tunnetta, että ne tuntee mut läpikotaisin. Ikävöin suomalaista rehellisyyttä ja sitä, että asiat tehdään niinku sovitaan. Täälä se ei oo aina menny niin ja sanat ja teot meneeki välillä ristiin. Välillä ihmiset tuntuu niin feikeiltä, eikä oikein tiedä yrittääkö joku vaan miellyttää. Ikävöin sitä, että saa puhua niin, että kaikki tajuaa mitä yritän sanoa eikä tarvi miettiä 24/7 miten sanoa joku asia. Sitä, että koulussa ymmärrän mitä opetetaan ja opiskeleminen oli helpompaa. Ikävöin suomalaista ruokaa, joka on 200 kertaa terveellisempää ja OMAA SÄNKYÄ!!! Ei sillä, että täälä sängys olis jotain vikaa, mutta oma on aina oma! Mulla on myös tosi kova ikävä autolla ajamista. Täälä oon riippuvainen aina muiden kyydeistä mikä on ärsyttävää...  Ikävöin myös miljoonaa muuta asiaa ja nää oliki vaan esimerkkejä. Välillä se on vaan niin turhauttavaa ku mielialat vaihtelee niin paljo, ettei niis oo oikeen mitää järkee. Saatan olla aiva hyperaktiivinen sekopää ja kaikki tuntuu siistiltä, mutta sitte toisena päivänä tekis mieli vaan mennä peiton alle ja nukkua ikävä pois. oon ollukki viime aikoina tosi väsyny. Onneks oon alkanu jo tottua tähän kaikkeen ja tiedän , että se menee ohi niiku on mennykki. Yleensä on ollu mieli maas noin kerran viikos. Välillä lievemmin ja sit taas välillä itkettää. Eihän tää ny sinänsä ookkaa mikää ihme ku oon ollu jo pian kolme kk pois kotoa. En oo ollu ikinä näin kauaa pois kotoa ja se on aika pelottavaa. Oon lukenu muiden vaihtareiden blogeja ja oon huomannu etten oo kumminkaa ainut joka kärsii tästä. Monella on ollu yhtä sekavia fiiliksiä. On ollu kiva jutella toisen Inton vaihtarin Hannan kans ja vaihtaa huonojen päivien fiiliksiä. Kiitos Hanna siitä! :) Vaikka välillä tuntuuki pahalta ja ahdistaa, niin en haluaisi kumminkaa palata Suomeen ja jättää hommaa kesken. Oon edelleen sitä mieltä, että huonoista päivistä huolimatta tämä oli oikee ratkasu. Yritän olla ajattelematta niitä asioita mitä jäi Suomeen ja ajatella niitä syitä miksi tänne alunperin  lähin. Onneksi lentopalloki tuo varmmasti mukanaan uusia kokemuksia ja muuta ajateltavaa. Aikaki menee niin nopeeta ja yli puolet syyslukukaudestaki on jo suoritettu. Mua ei oo edes potkittu ohjelmasta huonojen arvosanojen takia, vaikka sitä niin kovaa stresasinki. Oon ihme kyllä saanu pidettyä arvosanat sallituis rajois haha. Sitte ku palaan Suomeen on hienoa ajatella, että selvisin ihan yksin toisella puolella palloa vieraas kulttuuris!

                                                                        I  <3 Finland

Löysin netistä tälläsen, missä on neljä vaihetta joita ihmiset kokee yleensä vaihdossa. Yhdyn kyllä tähän, koska nämä kaks ekaa on pitäny niin paikkansa! :D

1. Saapuessaan uuteen maahan ja kulttuuriin ihminen on innostunut näkemään ja kokemaan kaikkea ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Uusi kulttuuri tuntuu jännittävältä, mielenkiintoiselta ja hienolta – aurinkokin tuntuu aina paistavan. 

2. Jossain vaiheessa pienet asiat alkavat kuitenkin ärsyttää ja mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä. Väsymys, masennus ja koti-ikävä valtaavat mielen. Ihminen saattaa tuntea itsensä tavallista väsyneemmäksi eikä jaksa innostua uusista asioista. Tässä vaiheessa aktiivisuus auttaa. Kannattaa yrittää löytää alkuaikojen innostus ja opiskella ahkerasti maan kieltä ja kulttuuria.

 3. Vähitellen ihminen oppii miten erilaisissa tilanteissa toimitaan ja miksi niin toimitaan. Sopeutumisprosessin tuloksena olo alkaa tuntua kotoisalta uudessa kulttuurissa ja yhä kommunikaatio-ongelmia tulee vastaan yhä vähemmän. Vaikka eteen tulee toisinaan outoja ja erilaisia tilanteita, nämä eivät enää aiheuta niin paljon kulttuurista stressiä kuin alkuaikoina. On aika nauttia elämästä! 

4. Paluusokki voi olla rajumpi kuin vieraassa maassa koettu kulttuurisokki. Uudelleensopeutuminen entiseen elämään saattaa tuntua hankalalta, sillä ulkomailla ihminen on kerännyt paljon uusia kokemuksia ja ehkä myös muuttunut itse. Oman paikan löytäminen vanhassa ympäristössä vie oman aikansa. Paluuseen kannattaakin valmistautua miettimällä, mikä edessä odottaa.

Musta on tullu täälä tosi isänmaallinen. Oon tosi ylpee Suomesta ja muutenki Euroopasta. Mun naama aiva loisti ku juttelin Davidin ja Hillaryn kans jääkiekosta ja pelaajista. En malta oottaa jääkiekon mm-kisoja, koska Suomi ja USA pelaa samas lohkos. Mä oon jo peliaikataulutki kattonu ja sovittiin, että pidetään kisastudio ;) 

                                                             Can't wait 8.5.2013!!!

OKC Thunder

Wow! OKC Thunder vs. Portland Blaizers peli oli mahtava! Tunnelma oli ihan mieletön ja kaikki vaan huusi ja taputti. Pakko päästä uudestaan. Oli kyllä hieno kokemus :P En oo aiemmin erityisemmin fanittanu koripalloa, ja ihmettelinki kuinka tunteella olin mukana hahah. Melkein koko ajan huudettiin joko "Let's go Thunder" tai "OKC" ja aina ku oli puollustustilanne niin huudettiin "defense". Se oli hauskaa!

                                              Rumpalit oli luomas kisahenkeä areenan pihalla

                                                                Hostdad David :)

                                                                   

                                                                 Pelaajat lämmitelemässä

                       Meillä oli tosi hyvät paikat. Oltiin ehkä seiska rivillä :P Ainaki näki hyvin!

                   Halli oli melkein täynä ja suurimmalla osalla jotain Thunder-fanikamaa päällä
Parhaat pelaajat oli selvästi nro. 35 Kevin Durant ja nro. 0 Russel Westbrook ja kyllä sen toki aika nopeeta huomaski... Kuulemma molemmat pelas viime kesänä olympialaisis.

Mies "torvensa" kans sai kyllä mun sympatiat! Se oli oikeen true fani. Välillä ku tuli jännä paikka ja  vastustaja oli heittämäs koria niin se mies buuas ja muutenki osotti mieltänsä. Sen mahaski luki "miss it" haha :D

                                                                     David ja Hillary

                                             Meille jaettiin tollaset puhallettavat "pötkylät" :D

Välitauolla oli joku trampoliinishow. Ne teki flippejä ja kaikkia temppuja. Täs kuvas niillä oli lumilaudat. Jep! :D Ne oli kyl tosi taitavia!

Loppujen lopuksi me voitettiin, vaikka peli oliki tosi tiukka. Loppuminuuteilla ero alko kumminki kasvaa ;)

                                                                         Go Thunder!

Halloween!

Jenkkien Halloween on nyt koettu! Siitä onki nyt hössötetty täälä aiva urakalla :D Ihmiset on koristellu pihojansa kurpitsoilla ja kaikenlaisella krääsällä. Meillä ei ollu ku muutama kurpitsa ulko-oven vieressä. Viime lauantaina kaiversin kurpitsoja Ceresin, Kelsean ja Justinin kans. Oli hassua oikeesti päästä tekeen sitä ku on nähny aiemmin vain elokuvis. Aika sotkevaa se kyllä oli, ja oliki ihan fiksua tehdää sitä pihalla :D

 Ensimmäisessä vaiheessa kaivettiin kaikki siemenet ja muu sisältö pois. Kelsea oli mun mallina ;) Sillä ja Ceresillä oli tollaset meikit naamas, koska ne oli jossain juoksutapahtumas.

 Sitte teipattiin tollanen naaman kuva kiinni kurpitsaan ja kaivettiin veitsellä rajojen mukaan. Mä tietenki valittin mahdollisimman yksinkertasen haha.

 Yllättävää, että Justinilla taas tollanen creepy ilme :D

 Kaverit halus välttämättä stailata mut...

 Mun eka kurpitsa ja olen ylpeä!! Eihän se niin kaunis oo, mutta yritys oli kymppi :D

 Sen jälkeen meidän oli tarkotus lähtee Halloween paraatiin, mutta se homma meni vähä puihin ku Hillaryn kampaaja kestiki aiva älyttömän kauan niin ei sitte päästykää lähtemään.

 Päätettiin kumminki lähtee sitte sellaseen haunted trial forrest juttuun. Siinä mentiin sellanen rata joka meni keskellä metsää, jossa oli välillä pieniä "taloja/huoneita" jonka läpi piti mennä. No se olis ollu jo pelkästään noiden takia karmivaa, mutta kaiken lisäksi tyypit säikäytteli naamareidensa kans meitä. Tykkään tosi paljo kauhuleffoista, mutta mua pelotti oikeesti niin paljo, että puristin Justinin käsivartta niin paljo et siinä ei varmaan verikää kiertäny :D Kiljuttiin Ceresin kans aiva paniikis ja Justin vaan nauro meille.... Reilua!  No ei ollu kovin kiva ku joku Teksasin moottorisahamurhaaja seisoo metrin pääs sun takana moottorisahan kans jä käynnistää sitä siinä. Äää traumat! :D Ne ei edes koskenu meihin, mutta se oli niin creepy ku ne lähti seuraamaan ja nauro vaan ivallista naurua ja muutenki piti jotain epämäärästä ölinää.

 Keskiviikkona oli sitte viralinen Halloweenpäivä. Kouluunki oli mahdollista pukeutua, mutta tyypit oli niin tylsiä et vaan ehkä 1/3 pukeutu... Mä ostin Halloween Superstoresta merirosvoasun, jota varmaan käytän sitte penkkareiski ens vuonna. Illalla mentiin Ceresin kotiin hengailemaan ja kierrettiin naapurustossa. Pojat meni trick or treat, mutta meistä likoista me oltiin jo liian vanhoja :D

 

 Mun ääliöt <3

                                                                

                            Kuvastaki voi päätellä, että hyvin tuun hyvin toimeen hostmomin kans :D

Huomenna perjantaina meen Hillaryn, Davidin ja Michaelin (Davidin pikkuveli) kans kattoon  Oklahoma City Thunderin koripallopeliä. Se on NBA- joukkue ja se on tosi kova sana täälä. Joka paikas myydään OKC Thunder-fanituotteita. Mäki lähetin isälle synttärilahjaksi paidan ja lippiksen. Munki pitäis varmaan ostaa jotaki etten oo aiva outsider haha.

Niin joo ja sellanen kiva juttu, että maaliskuus näen Owl Cityn, Maroon 5 ja Neon Treesin!! :D Tehdään likkojen kaa reissu Tulsaan ja mennään niiden keikalle. Ei paha ei paha! En malta odottaa hihiiii. Se on sopivasti viä sprong breakin aikaan :)