keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Homesickness...



Aika katkeransulosta ku tuntuu, että kaikki menee niiku meille Inton vaihtareille sanottiin Helsingin valmennusleirillä :D Meitä käskettiin varautuun siihen, et aluksi kaikki on niin mahtavaa ja hienoa eikä edes ehdi miettiä kotia ja Suomea. No nyt alkaa tää "alkuhuuma" sitte haihtua ja koti on ollu yhä enemmän mieles... Välillä kaipaa niin monia asioita Suomesta. Mulla on ikävä perhettä, kavereita ja sitä tunnetta, että ne tuntee mut läpikotaisin. Ikävöin suomalaista rehellisyyttä ja sitä, että asiat tehdään niinku sovitaan. Täälä se ei oo aina menny niin ja sanat ja teot meneeki välillä ristiin. Välillä ihmiset tuntuu niin feikeiltä, eikä oikein tiedä yrittääkö joku vaan miellyttää. Ikävöin sitä, että saa puhua niin, että kaikki tajuaa mitä yritän sanoa eikä tarvi miettiä 24/7 miten sanoa joku asia. Sitä, että koulussa ymmärrän mitä opetetaan ja opiskeleminen oli helpompaa. Ikävöin suomalaista ruokaa, joka on 200 kertaa terveellisempää ja OMAA SÄNKYÄ!!! Ei sillä, että täälä sängys olis jotain vikaa, mutta oma on aina oma! Mulla on myös tosi kova ikävä autolla ajamista. Täälä oon riippuvainen aina muiden kyydeistä mikä on ärsyttävää...  Ikävöin myös miljoonaa muuta asiaa ja nää oliki vaan esimerkkejä. Välillä se on vaan niin turhauttavaa ku mielialat vaihtelee niin paljo, ettei niis oo oikeen mitää järkee. Saatan olla aiva hyperaktiivinen sekopää ja kaikki tuntuu siistiltä, mutta sitte toisena päivänä tekis mieli vaan mennä peiton alle ja nukkua ikävä pois. oon ollukki viime aikoina tosi väsyny. Onneks oon alkanu jo tottua tähän kaikkeen ja tiedän , että se menee ohi niiku on mennykki. Yleensä on ollu mieli maas noin kerran viikos. Välillä lievemmin ja sit taas välillä itkettää. Eihän tää ny sinänsä ookkaa mikää ihme ku oon ollu jo pian kolme kk pois kotoa. En oo ollu ikinä näin kauaa pois kotoa ja se on aika pelottavaa. Oon lukenu muiden vaihtareiden blogeja ja oon huomannu etten oo kumminkaa ainut joka kärsii tästä. Monella on ollu yhtä sekavia fiiliksiä. On ollu kiva jutella toisen Inton vaihtarin Hannan kans ja vaihtaa huonojen päivien fiiliksiä. Kiitos Hanna siitä! :) Vaikka välillä tuntuuki pahalta ja ahdistaa, niin en haluaisi kumminkaa palata Suomeen ja jättää hommaa kesken. Oon edelleen sitä mieltä, että huonoista päivistä huolimatta tämä oli oikee ratkasu. Yritän olla ajattelematta niitä asioita mitä jäi Suomeen ja ajatella niitä syitä miksi tänne alunperin  lähin. Onneksi lentopalloki tuo varmmasti mukanaan uusia kokemuksia ja muuta ajateltavaa. Aikaki menee niin nopeeta ja yli puolet syyslukukaudestaki on jo suoritettu. Mua ei oo edes potkittu ohjelmasta huonojen arvosanojen takia, vaikka sitä niin kovaa stresasinki. Oon ihme kyllä saanu pidettyä arvosanat sallituis rajois haha. Sitte ku palaan Suomeen on hienoa ajatella, että selvisin ihan yksin toisella puolella palloa vieraas kulttuuris!

                                                                        I  <3 Finland

Löysin netistä tälläsen, missä on neljä vaihetta joita ihmiset kokee yleensä vaihdossa. Yhdyn kyllä tähän, koska nämä kaks ekaa on pitäny niin paikkansa! :D

1. Saapuessaan uuteen maahan ja kulttuuriin ihminen on innostunut näkemään ja kokemaan kaikkea ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Uusi kulttuuri tuntuu jännittävältä, mielenkiintoiselta ja hienolta – aurinkokin tuntuu aina paistavan. 

2. Jossain vaiheessa pienet asiat alkavat kuitenkin ärsyttää ja mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä. Väsymys, masennus ja koti-ikävä valtaavat mielen. Ihminen saattaa tuntea itsensä tavallista väsyneemmäksi eikä jaksa innostua uusista asioista. Tässä vaiheessa aktiivisuus auttaa. Kannattaa yrittää löytää alkuaikojen innostus ja opiskella ahkerasti maan kieltä ja kulttuuria.

 3. Vähitellen ihminen oppii miten erilaisissa tilanteissa toimitaan ja miksi niin toimitaan. Sopeutumisprosessin tuloksena olo alkaa tuntua kotoisalta uudessa kulttuurissa ja yhä kommunikaatio-ongelmia tulee vastaan yhä vähemmän. Vaikka eteen tulee toisinaan outoja ja erilaisia tilanteita, nämä eivät enää aiheuta niin paljon kulttuurista stressiä kuin alkuaikoina. On aika nauttia elämästä! 

4. Paluusokki voi olla rajumpi kuin vieraassa maassa koettu kulttuurisokki. Uudelleensopeutuminen entiseen elämään saattaa tuntua hankalalta, sillä ulkomailla ihminen on kerännyt paljon uusia kokemuksia ja ehkä myös muuttunut itse. Oman paikan löytäminen vanhassa ympäristössä vie oman aikansa. Paluuseen kannattaakin valmistautua miettimällä, mikä edessä odottaa.

Musta on tullu täälä tosi isänmaallinen. Oon tosi ylpee Suomesta ja muutenki Euroopasta. Mun naama aiva loisti ku juttelin Davidin ja Hillaryn kans jääkiekosta ja pelaajista. En malta oottaa jääkiekon mm-kisoja, koska Suomi ja USA pelaa samas lohkos. Mä oon jo peliaikataulutki kattonu ja sovittiin, että pidetään kisastudio ;) 

                                                             Can't wait 8.5.2013!!!

10 kommenttia:

  1. Tsemppiä sulle sinne! :)Oli kyllä rohkee veto lähteä noin kauas kotoa, itse olin kuolla koti-ikävään jo viikon Lontoon reissulla, nimenomaan ruuan takia :D T Karoliina (ilkan karo siis :D)ps tee joku postaus lentopallon pelaamisesta siellä sitten kun pääset vauhtiin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karo! :) Joo teen sitte ku alkaa hehe :)

      Poista
  2. Nopeesti se aika menee, just täs joku päivä kauhistelin miten nopeesti tää aika on menny ku pian on jo joulu ja mun pitis keksiä mihin kouluun pitää hakea :O !! hassua. mutta terkkuja sulle, mua harmittaa ku en ollu marissalla viä sillon ku skypetitte :---( hahha saat kirkua sitte ku suomi voittaaa!! ;) terveisin arvaat kyllä muahahahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Jonna <3 Mäki olisin halunnu nähä sun naaman! Ei olla nähty ollenkaa :( Aika on kyl menny tosi nopeeta ja nytki on jo 1/3 vaihdosta käyty hui! Arvaa vaan kiljunko ja riehunko siinä pelis ;)

      Poista
  3. meetkö muuten sitte ens vuonna tän vuoden kakkosten kanssa ? :o tiiätkö jo oman ryhmäs? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo meen. Onneks mulla on Veera sielä niin en oo ihan yksin :S En oo varma ryhmästä, mut voi olla et ne vaan siirtää suoraa 3C.... -_-

      Poista
    2. mitäs pahaa C luokkalaisis on :DD aika reilu :D kai sä ny omasta koulustas muitaki tunnet ku yhen ihmisen :D

      Poista
    3. Ei C-luokkalaisis mitaa vikaa ookkaa, mutta mulla on siina ikaluokas vaan yks hyva hyva kaveri jo ennestaan, ja se on sitte eri luokalla :( En saa luultavasti vaikuttaa mihin luokkaan meen.Sen takia vaha harmittaa... Kylla ma muitaki siita luokasta tiedan, mutten vois sanoa etta tuntisin. No onpa aikaa tutustua :D

      Poista
    4. eihän lukios ees pahemmin olla vaan oman luokkalaisten kans ? :D

      Poista
    5. Niin no se on kyllä totta :D On sielä kumminki jonku verran oman luokan kaa ja ku on vielä vipa vuosi. Ei se nyt onneksi mikää ongelma tuu olemaan et missä luokas sitä on haha. Plussaa se vaan ois ollu jos olis päässy kaverin kans samalle

      Poista